default_mobilelogo

Kauko Parkkinen



Otsikon määre irtisanomislaista on EK:n entisen työmarkkinapomon Lasse Laatusen kolumnista Iltalehdessä 05.11.2018. Siinä hän tiesi kertoa jo etukäteen otsikossa, että ”arvoton näytelmä” oli ”saamassa arvokkaan pisteen”.

Hän jos kuka on oikea mies esittämään arvion, sillä hän on ehkä enemmän kuin kukaan toinen pyörittänyt tätä kolmikantaista tekstimyllyä, mistä hän itse esittää kirjassaan Kolmikannan kulisseissa vakuuttavan ja omahyväistä narsismia pursuavan näytön (Viimeinen mafiapomo – Lasse Laatusen kirja paljastaa Etelärannan tuhon syyt / www.kaukoparkkinen.com 01.12.2017)

Samalla hän osoittaa olevansa keskeinen tekijä siinä työnantajakeskusjärjestön umpikujakehityksessä, jonka kirivaihetta hän itse ehti pakenemaan eläkkeelle. Kuitenkaan hän ei malttanut pysyä sivussa, vaan jatkoi mm. kyseisen hankkeen etäohjausta kolumnistin koturneiltaan ja sinetöi kolumnillaan myös lopputuloksen. Näin hän kehuu myös omaa aikaansaannostaan.

Mutta kun hän kehuu tulosta huippuesimerkiksi, se samalla kertoo, millaista on se muu tekstimössö, jota hän on ollut keskeisenä toimijana tuottamassa. Ja kun hän sinänsä oikein sanoo, että työllisyyden nimissä ajetun hankkeen työllisyyttä parantava vaikutus on ”vain hurskaan uskon varassa”, pätee täsmälleen sama myös hänen johtamiinsa hankkeisiin. Niin oli laita myös vuoden 1983 ”työsuhdeturvalain”, jossa hän oli apumiehenä. Vaikutus on ollut päinvastainen, joten häntä voidaan pitää eräänä suurtyöttömyytemme isistä.

Laatunen kantaa osaltaan vastuun myös siitä, että poliittisten lakkojen suhteen ei ole saatu mitään aikaan vuosikymmenien puheista huolimatta. Kun hän kirjassaan ja muutenkin on rehvastellut sillä, että yhtään sopimusta Lauri Ihalaisen kanssa ei jäänyt tekemättä, niin miksi hän ei sopinut Ihalaisen kanssa, että lopetetaan poliittiset lakot? Myöhäistä niitä nyt on itkeä.

Laatunen sanoo Ilkassa 22.10.2018, että hän on suositumpi Hakaniemessä kuin Etelärannassa. Se on luonnollista, hänen muistelmistaan käy selvästi ilmi, että juuri Ihalaisen tyytyväisenä pitämiseen hän keskittyi.

Journalistiliiton ja Tehyn entinen juristi sekä valtakunnansovittelija, asiaa tuntevia ällistyttävästi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi palkattu Minna Helle ihastelee Hesarin Vieraskynä-kirjoituksessaan 14.11.2018, että tämä mylly pystyi ”loihtimaan” laille yhteiset perustelut.

Hänkin tietää hyvin, millaisia salaisia noitamenoja kolmikannassa harjoitetaan ja millaisia loitsuja luetaan, että teksti saataisiin näyttämään kaikkien mielestä houkuttelevalta.

Yrittäjät eivät kuulu enempää Laatusen kuin Helteenkään suosikkeihin, pikemminkin inhokkeihin. Laatunen mainitsee kirjassaan sankareinaan mm. Mauno Koiviston ja Kalevi Sorsan. Koivisto oli vahvasti mukana kaatamassa ilmajokelaisen Seppo Hautalan yritystä Viseä, ja Sorsa nöyryytti yrittäjiä 1983 työsuhdeturvalailla.

Helle taas suhtautui enemmän kuin puolipilkallisesti sekä asiakkaaseeni, viestintäalan yrittäjään, että minuun irtisanomisoikeudenkäynnissä Hämeenlinnan käräjäoikeudessa ja Turun hovioikeudessa, millä hän ansaitsi kolmossijan Angry-ay -listan top kympissä heti AKT:n juristien Antti Rinteen ja Timo Rädyn jälkeen.

On vaikea ottaa häntä vakavasti, kun hän tuon tuosta putkahtaa televisioon selittämään, miten turmiollisia poliittiset lakot ovat. Sektori kun sattuu olemaan sama, joka aikoinaan oli omaa vastuualuettani.

Sen sijaan ”kolmikannan kulissien” takaisista puuhista ei ole vähäisintäkään käsitystä Helsingin yliopiston siviilioikeuden professorilla Heikki Halilalla, joka Lakimiesliiton lehdessä Lakimiesuutisissa 7/17 esittelee Laatusen kirjan ja kutsuu häntä työmarkkinavelhoksi.

Kolmikannan rituaalit ovat hänelle yhtä vieraita kuin Ku Klux Klanin hämäräpuuhat, ja samalla tämä kertoo siitä, miten pahasti Lakimiesliitto on irtaantunut suomalaisen yhteiskunnan arkipäivästä.

Ahkerimpia päällemäsmäreitä irtisanomisasiassa on Laatusen lisäksi ollut ay-väen luottoprofessori Seppo Koskinen. Olen haastanut molemmat tulemaan alas koturneiltaan ”tasaselle” ja vastaamaan yrittäjien edessä sanoistaan (liite) . Kummankaan kantti ei ole kestänyt.

Huippuesimerkki kolmikannan röyhkeydestä

Kolmikannan perinteinen tapa on kirjoittaa tekstiä enemmän määrällisin kuin laadullisin kriteerein. Se on perua 1970-luvulta, jolloin keskusjärjestöt solmivat laveita sopimuksia minkä ehtivät, työpaikkaruokailua myöten.

Kollegani pelkisti asian hyvin: ”Kun sitä sivun verran lukee, niin ainoa mitä käteen jää on se, että ei sillä ole ainakaan mitään pahaa tarkoitettu". Kolmikanta edustaa ehdotonta huippua sellaisen tekstin tuottamisessa, jonka kaikki osapuolet voivat tulkita voitokseen.

Saman voi sanoa ”Lex Pentikäisenkin” perusteluista. Niissä laverrellaan ummet ja lammet eri kriteereistä, niin että ne pikemminkin hämärtävät kuin selventävät kokonaisuutta. Oikeus kun vapaalta kädeltä harkitsee niiden painoarvon. Lopputuloksen kolmikanta on kuitenkin kiteyttänyt kiitettävän selvästi:

Irtisanomisperusteen olemassaoloa ei voida yleensä käytännön soveltamistilanteessa todeta oikeusvarmalla tavalla".

"Työntekijä voi aina riitauttaa työnantajan suorittaman irtisanomisen, jolloin irtisanomisperusteen olemassaolo varmistuu vasta tuomioistuimen ratkaistua asian".

Lasse Laatunen ja Mikael Pentikäinen, olette molemmat kehuneet tulosta lähes yhtä vuolaasti. Onko tämä mielestänne huippuesimerkki hyvästä lainsäädännöstä? Lasse Laatunen, pidätkö todella tätä arvokkaana lopputuloksena tästä farssista? Mielestäni tämä on juridisesti arvoton tulos.

Pidättekö hyvän lainsäädännön merkkinä sitä, että yrittäjällä ei ole päätöstilanteessa minkäänlaista oikeusvarmuutta? Että hän joutuu joka kerta ottamaan hirmuisen riskin?

Jos tuomioistuin lonkalta tekemässään kokonaisarviossa päätyy hyväksymään kanteen, se tarkoittaa jo kymmenen kuukauden palkkaa vastaavalla korvauksella ja suurin piirtein keskimääräisellä palkalla sivukuluineen helposti 40 000 – 50 000 euron pottia ja oikeudenkäyntikuluineen 60 000 – 80 000 euroa. Ja hänellä on usein koti velkojen vakuutena. Lähtisittekö itse tähän uhkapeliin?

Kulut voivat vielä nousta valitusasteissa, ja yrittäjä joutuu roikkumaan vuosikausia löysässä hirressä.

Lakimiesuutisten päätoimittaja Janne Laukkanen, oletko samaa mieltä kuin lehden palstoilla työmarkkinavelhona kehuttu Lasse Laatunen?

Eikä kolmikantaryhmä edes kerro sitä, että oikeudessa noudatetaan käännettyä todistustaakkaa, eli yrittäjän on todistettava ”syyttömyytensä”. Pelkästään tämän muuttaminen lailla olisi tuottanut paljon paremman tuloksen.

Huippuesimerkki kolmikannan röyhkeydestä on, että se uskoo hämäävänsä yrittäjiä tällaisella tyhjänpäiväisellä sanamagialla. Sen jälkeen he tyytykööt osaansa, niin että heidät voidaan unohtaa, kuten ay-liikkeen hovitoimittaja Juha Akkanenkin Hesarissa 16.11.2018 opettaa (www.kaukoparkkinen.com 16.01.2018). Sen jälkeen kun ay-liike on EK:n hiljaisella tuella uhannut panna maan sekaisin, kun irtisanomissäännöksiin uhkasi tulla surkean pieni lovi.

Lahtelaisen metallialan yrittäjän Kari Ruottisen Kauppalehdessä 12.03.1999 kertoma kohtalo voi edelleen toteutua ihan yhtä hyvin kuin tuolloinkin (pdf). Työsuojelupiirin neuvot eivät auttaneet.

Yrittäjä on käytännössä täysin suojaton tällaisia väärinkäytöksiä vastaan. Oman arvioni mukaan noin 70 prosentissa irtisanomisoikeudenkäynneistä esiintyy perättömiä todistajanlausuntoja tai muita tekaistuja tarinoita. Jotkut ovat jälkikäteen tulleet tunnustamaankin.

Lasse Laatunen ja Mikael Pentikäinen, lähtisittekö itse yrittäjinä tähän uhkayritykseen?

Ministeri Jari Lindström, kuinka paljon uskot tämän rohkaisevan yrittäjiä palkkaamaan uusia työntekijöitä?

Jari Lindström, olisiko sittenkin viisaampaa vetää vielä lakiesitys takaisin? Ja palata todelliseen lähtöruutuun?

Liite

ma 05.11.2018 klo 20.31 Kauko Parkkinen kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi <kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> kirjoitti:

Moro,

Tule, Lasse, alas koturneiltasi tasaiselle!

terv K

Kauko Parkkinen kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi kirjoitti ma 5. marrask. 2018 klo 21.21:

Se oli sanottu ihan nappiin,
mutta tule, Lasse tasaselle, niin sitten meitä on kaksi kovaa,
ja yrittäjätkin saavat kunnon infon, ettei heidän tarvitse jäädä SY:n harrastelijapoikien omia tekosia puolustelevan infon varaan!

t. K

Lähettäjä: Lasse Laatunen <mailto:lasse.laatunen@gmail.com>
Lähetetty: maanantai 5. marraskuuta 2018 21.28
Vastaanottaja: Kauko Parkkinen <mailto:kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi> kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi>

En harrasta tupailtoja. ?

Lähettäjä: Kauko Parkkinen <kauko.parkkinen@kauko-kustannus.fi>
Lähetetty: maanantai 5. marraskuuta 2018 21.34
Vastaanottaja: 'Lasse Laatunen' <lasse.laatunen@gmail.com>

Saat määrä foorumin.

Hartwall Areena?

K

Lisää/poista listalta: Internet-sivu tai Webmaster

Tältä sivulta selviävät sähköpostiosoiterekisterin ylläpitäjä ja rekisteritiedot.

Liite: jpg