default_mobilelogo

Kauko Parkkinen



Irtisanomislaki: ”Näinkö aina meille täällä käy, käy, käy, käy?

Jos itku auttaisi, ei siitä nyt olisi puutetta
Yrittäjä tulopolitiikan hukkaputkessa/Jälkitunnelmia

Vallan sai omituinen ajatus, miten uudistaa asioita muuttamatta mitään

Mihail Gorbatshov

Jotkut väittävät, että historia ei toista itseään. Puhuvat pötyä. Noilla ylläolevilla Vicky Rostin iskelmän sanoilla otsikoin kirjoitukseni ”työsuhdeturvalain” lopputuloksesta silloisen yrittäjäjärjestön SYKL:n Yrittäjäsanomissa 35 vuotta sitten. Ne soveltuvat sellaisinaan myös tämän uusintaottelun lopputuloksesta kertovan jutun otsikoksi. Myös jälkitunnelmat ovat hyvin samankaltaiset kuin tuolloin. Niitä ilmentää vanhan asiakkaani, metallialan huippuyrityksen perustajan ensikommentti (liite).

Ja vastaus on selvä. Kyllä, juuri näin yrittäjille käy, käy, käy ja tulee aina käymään niin kauan kuin porvarilliset puolueet ja yrittäjäliike eivät ryhdistäydy ja ala uskoa omiin arvoihinsa. Yrittäjien on viimeistään tästä kertauskurssista opittava, että ”loppupeleissä”, kun kysymys on puolueiden valta-asemasta, yrittäjän selkänahka on halpaa vaihtotavaraa eikä kukaan kanna huolta siitä, mitä se pitkän päälle tulee maksamaan. Niiden kylkeen ei tule parkkeerata.

Mikael Jungner sanoo, että Suomessa on kuusi demaripuoluetta. Taitaa SDP:n entisenä puoluesihteerinä tuntea asian.

Juha Sipilä lupasi kautensa alussa, että häntä saa potkia polvitaipeisiin, jos hän toimii tyypillisen poliitikon tavoin. Tämän enemmän häntä edeltävien poliitikkojen tavoin ei voi toimia, joten viimeistään nyt olisi aika järjestää julkiset potkiaiset. Poliitikon perustaitokin mustan muuttaminen valkoiseksi on tukevasti hanskassa. Mutta miten toimii slogan tulos tai ulos?

Hesarin Teija Sutisen mukaan keskustaväki ei tiedä, pitäisikö hallituksen saavutuksista olla ylpeä vai pitäisikö niitä hävetä (HS 29.10.2018). Eiköhän vastaus tämän viimeisimmän mahalaskun jälkeen ole aika selvä.

Täsmälleen vanhaan tapaan toimi myös ay-liike. Vähäisintäkään muutosta sen toimintatavoissa ja yrittäjävihassa ei ole 35 vuodessa tapahtunut. Yrittäjän leimaaminen ja vihapuhe oli nyt jopa räikeämpää kuin edellisellä kierroksella. Digitekniikka ja some ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia.

Koska SAK oli silloin ulkoistanut varsinaisen raa´an työn pääministeri Kalevi Sorsalle, sen ei tarvinnut ottaa esiin raskainta asettaan poliittista lakkoa, vaan se saattoi luottaa, että Sorsa hoitaa homman kuuliaisesti katkeraan loppuun saakka. Nyt se sen sijaan halusi vielä kostaa ja nauttia Juha Sipilän kiusaamisesta ”lomauttamalla” lakot ja jättämällä ne roikkumaan giljotiinina Sipilän pään päälle. Sipilä vakuutti olevansa tyytyväinen.

Tasavallassa kaikki hyvin. Enää ei tarvitse kysellä, missä todellinen päätösvalta muhii. Yrittäjän paikka on edelleen tukevasti hukkaputkessa, ihmisroskana.

Musta perjantai

Lokakuun viikolla 26/2018 on musta perjantai, se on suomalaisen yrittäjäliikkeen ja työllisyyspolitiikan Waterloo. Siihen päättyi se Juha Sipilän seikkailu Suomen työmarkkinapolitiikan Don Quijotena, jonka hän aloitti puoluetoverinsa ja uskonveljensä päätoimittamassa Maaseudun Tulevaisuudessa 27.03.2015 (Juha Sipilä painoi kamikaze-nappulaa/OpenFinland.net 27.03.2015), ja siihen päättyi Mikael Pentikäisen seikkailu hänen peesissään.

SY:n on nyt rehellisesti kerrottava meille jäsenilleen lopputulos, että mikään ei muutu. Ellei sitten kolmikannan jatkovalmistelussa muutu entistä huonompaan suuntaan. Yrittäjiä on jo huijattu riittävästi.

Mutta sillä saralla mellastaa suorastaan vimmaisesti vasemmiston vanha luottomies, Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen, jonka tarinat menevät kuin häkä luonnollisesti Hesarissa ja Ylessä, jotka ovat aina olleet yrittäjävastaisuuden linnakkeita, mutta sen lisäksi mm. Kalevassa ja Ilkassa ja hyvin laajasti koko mediassa. Jopa Kauppalehti ja EVA ovat nykyisin hänen vakiasiakkaitaan.

Koskisen mukaan uusi esitys on jopa sata kertaa parempi kuin aiempi, ja vanhan lain mukaankin irtisanominen on helppoa kuin heinänteko. Hän vankistaa asemaansa Stetson-Harrison -listan kärjessä.

Jotakin positiivistakin: Ay-liikkeen vanhan suojelijan Hesarin otsikko ”Ay-liike sai Sipilältä enemmän kuin pyysi” osoitti, että Sokean Reetan kanakin voi löytää jyvän.

Vaikka koko kapina valuikin tyhjiin, se osoitti kuitenkin ”työsuhdeturvan” ja koko työmarkkinareformin todellisen muutostarpeen vaalien alla. Kaikkien puolueiden on kerrottava, mitä niillä on tarjottavanaan yrittäjille. Ei kannata enää jatkaa niitä vaalivisertelyjä, joista kerroin ensimmäisessä kirjassani Näin tehdään tuhopolitiikkaa 1981: ”Vaaleja edeltävä aika on täynnä pienten yritysten ylistystä kuin kevät lintujen liverrystä. Mutta nämä ylistyslaulut katkeavat vaaleihin kuten linnunlaulu juhannukseen, kun tositoimien vasta pitäisi alkaa.”

SDP:n kanta tiedetään jo. Antti Rinne sanoi keskustelussa Jutta Urpilaisen kanssa Paasitornissa 02.15.2015, että ”EU:ssa on 37.000 direktiiviä tai asetusta. Niistä vain 70 säätelee työelämää. Sinne tarvitaan lisää”. Samoin hän vaati yt-lakiin entistä tiukempia sanktioita. Edellisten vaalien alla hän jakoi yrittäjille karkkeja.

Liite

Hei Kauko.

Nyt tässä on tunnettava sekä myötä että vastahäpeää. On se kumma tämä hallitus, se on väärässä vaikka on oikeassa.

Eikö nyt ole ollut AY-liikkeen puolelta jo niin paljon vihapuhetta, kiihdytystä kansanryhmää vastaan ja puolesta että ministeri Häkkäsellä olisi toiminnan paikka.

Kyllä huomaa tässä suhteessa syntyneensä väärään maahan mutta vielä pahempaa on ehkä tulossa: joutuu kuolemaan myös tässä maassa?

…………………..

Ei tässä nyt enää ajatuskaan juokse, mutta se tehtävä onkin parasta jättää kolmikannalle. HÄVETKÄÄMME YHDESSÄ.

Yst.terv.

Lisää aiheesta:

www.kaukoparkkinen.com <www.kaukoparkkinen.com>
www.kauko-kustannus.fi <www.kauko-kustannus.fi>