default_mobilelogo

EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen kertoi kolumnissaan Iltalehdessä 01.10.2018, että irtisanomisriidassa on kysymys kirpun nylkemisestä.

Seuraavassa kolumnissaan Laatunen kertoi, että kun hän sitten oli kahvilla Pikkuparlamentissa SAK:n entisen puheenjohtajan ja SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen kanssa, ilmaantui pöydän päähän räyhäämään, tukka sekaisin ja solmio vinossa, oleva henkilö, joka oli tekstistä tunnistettavissa kokoomuslaiseksi.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ilmoittautui tähän sankarirooliin. Hän jatkoi ay-liikkeen ryöpytystä Iltalehdessä 10.10.2018. Hän kertoi, miten ”ay-liike on kiinni viime vuosisadassa ja kylmässä sodassa, oudossa ja surrealistisessa henkisessä maailmassa, jossa joku on koko ajan orjuuttamassa ja riistämässä työntekijää”.

Tämä on ylittämättömästi sanottu, vähintäänkin papukaijamerkin arvoisesti. Ay-liikkeellähän on erivapaus vihapuheen esittämiseen.

Mutta oikeassa on myös Laatunen. Tässä taistossa vuoret järkkyvät synnytystuskissa, mutta tuloksena on parhaassakin tapauksessa pikemminkin pannukakku kuin edes hiiri. Raja eri perusteiden välillä olisi kuin veteen piirretty viiva, ja tuomiossa ratkaiseva ”kokonaisharkinta” olisi edelleen täsmälleen yhtä paljon oikeuden mielivallan varassa kuin ennenkin.

Mutta kun Laatunen sanoo, että yrityksen koko otetaan jo nyt huomioon, se johtuu siitä, että hän ei ole miesmuistiin vieraillut leivättömän pöydän ääressä, joten hän ei muista, että sillä on vaikutusta vain korvauksen määrään. Ja siinäkin se on varsin marginaalinen.

Sillä olisi lisäksi muitakin sivuvaikutuksia kuin riitojen lietsominen. Jos joku vielä tämän jälkeen uskaltaisi puhua jotakin työmarkkinareformista, olisi ay-pamppujen vakiovastaus: johan te saitte sellaisen. Mitä enää valitatte. Se olisi siinä.

Millainen on taisteluparin työmarkkinareformi?

Yhteistä taisteluparille on se, ettei kumpikaan ole esittänyt mitään mainittavaa vaihtoehtoista mallia työmarkkinareformille. Kun 1981 tein pesäeron Etelärantaan ja panin kirjallani Näin tehdään tuhopolitiikkaatupon ruttuun”, kuten Ilta-Sanomat kertoi etusivullaan, oli Laatunen ainoa, joka ymmärsi tämän, kun muut koolle rientäneet kollegat olivat äimän käkenä, kuten paikalla ollut naapuriliiton johtaja kertoi.

Mutta Laatusen muistelmat olivat masentavaa luettavaa. Hän oli liukunut varsin kauas noista lähtökohdistaan, ja hänestä oli tullut vankka keskusliittosopimusten arkkitehti, varsinainen mafiapomo, kuten Ryhmäteatteri Eduskuntanäytelmässään esitti. Nytkin hän kerskailee Iltalehden vastauksessaan Vartiaiselle, kuten kirjassaankin sillä, että Ihalaisen kanssa ei jäänyt yhtään sopimusta tekemättä.

Hän teki siis kaikki Ihalaisen haluamat sopimukset. Minkäänlaista työnantajapuolen tavoitteellisuutta ei hänen kirjassaan näy. Tätä kirja kutsuu pragmaattiseksi sopimuspolitiikaksi. Kuvaavaa on, että hän istui Ihalaisen kanssa Pikkumarlamentissa. Tämä oli Laatuselle paljon parempi kaveri kuin jäsenliittojen kollegat.

Yrittäjiä kyykyttäneestä ”työsuhdeturvalaista” hän ei sentään ota kunniaa itselleen. Se oli hänen edeltäjänsä Seppo Riskin mestarinäyte. Mutta operaation ylipäällikön Kalevi Sorsan Laatunen lukee suurmiesten joukkoon.

Omasta puolestani liittäisin ansioluettelooni pikemminkin sen, että torppasimme Juhani Saloniuksen kanssa erään Ihalaisen väellä ja voimalla ajaman sopimuksen, samoin kuin erään Metallityöväen Liiton tyrkyttämän sopimuksen.

Mutta paljon reippaamman siirroksen urapolullaan on kuitenkin tehnyt Juhana Vartiainen. Nuoruudessaan hän oli niin vasemmalla, että isääkin hirvitti, kuten taisi hirvittää monen muunkin radikaalinuoren isää.

Kun hän ennen Ruotsiin siirtymistään kirjoitti Kauppalehdessä pehmosia mm. metallin ja puunjalostuksen, kuten silloin sanottiin, tesseistä, ja niitä vähän oioin, soitti hän isänsä Henry J. Vartiainen, tohtorismies ja kokoomuksen vaikuttajia, ja onnitteli kirjoituksesta. ”Niille kun ei kukaan uskalla sanoa vastaan".

Vartiainen on ollut ”aktiivimallin” intomielisin puolestapuhuja. Iltalehden haastattelussa 08.02.2018 jo otsikko oli paljastava: ”Aktiivimalli vasta ensiaskel”. Se onkin ollut arvattavissa ja pelättävissä, että jatkoa seuraa. Tavoitteena on Vartiaisen mukaan ”taloustieteellisen ihmisen” luominen, ja juuri se herättää hänen mukaansa vastustusta aktiivimallia kohtaan.

Ruotsissa tehtiin Hitlerin mallin mukaisia kallonmittauksia 1970-luvun puoliväliin saakka. Toivottavasti pian saadaan tietää, millainen on tämä ihmeellinen taloustieteellinen ihminen ja mitkä ovat hänen ihannemittansa.

35 vuotta sitten ilmestynyt kirja - tänään ajankohtaisempi kuin koskaan!

Kauko Parkkinen: Yrittäjä tulopolitiikan hukkaputkessa 3. painos. Kirja kertoo, miten tähän on tultu, kuinka

* työmarkkinajärjestöt ja puolueet kyykyttivät Kalevi Sorsan johdolla yrittäjiä ”työsuhdeturvalailla” ja tilasivat samalla suurtyöttömyyden. Ja saivat tilaamansa korkojen kera;

* työmarkkinamafia on vahvistanut sitä hukkaputkellaan * ”työllistävä työllisyyskeskustelu” jauhaa tyhjää – vuosikymmenestä toiseen (pdf);

* Sijaiskärsijäksi joutumisestaan krokotiilinkyyneliä itkevä Eteläranta saa, mitä tilasi tiiviissä yhteisrintamassa SAK:n kanssa. Pani jopa pk-yritysten viralliset edustajansa;

* Superheikit Bachmannin ja Tavelan haukkumaan yrittäjäjärjestöä ”demagogiasta ja populismista” Kauppalehdessä 07.02.1983 (pdf). SAK ei kiitä liittolaistaan.

Alkusanat lisätty

Takaisin lähtöruutuun!

Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius esitti Ylen aamu-tv:ssä 05.10.2018 umpikujan ratkaisua siten, että palataan takaisin lähtöruutuun ja ryhdytään sitten yhdessä pohtimaan, miten eteenpäin.

Ajatus on hyvä, on vain otettava oikea lähtöruutu. Se ei ole kevään kehysriihessä, missä hallitus tempaisi lain stetsonistaan, kun paikallinen sopiminen oli jumissa, kuten Jari Lindström on kertonut.

Se ei ole myöskään siellä, missä tuleva pääministeri Juha Sipilä Maaseudun Tulevaisuudessa ennen vaaleja 27.03.2015 esitti ufo-ohjelmansa yhteiskuntasopimukseksi. Se on siinä, kun koko valtakunnan poliittinen ja työmarkkinaeliitti hyökkäsi yrittäjien kimppuun ”työsuhdeturvalaki”-tuhoaseen avulla 35 vuotta sitten.

Vain tämä kirja kertoo, miten se tapahtui ja mitä siitä seurasi. Se on kirjoitettu lähtöruudussa.

Kirja ilmestyy lähipäivinä.

Tilaukset: 

www.kauko-kustannus.fi
www.opusliberum.com
www.booky.fi.

Hinta 20 euroa + kulut. Ennakkotilaukset myös 09-823 7795, väh. 2 kpl ilman kuluja.

Lisää/poista listalta: Internet-sivu tai Webmaster

Tältä sivulta selviävät sähköpostiosoiterekisterin ylläpitäjä ja rekisteritiedot.